Miksi kaikki tuntuu edelleen pirun kalliilta? Hintahuoli ei hellitä

Suomalaiset arvioivat hintojen nousseen 4,9 prosenttia. Luku kuvaa kuluttajien kokemusta, ei mitattua inflaatiota. Rotta selittää eron ja sen, miksi arki tuntuu kalliilta.

Roundirotta laskee kolikoita ja suunnittelee arjen budjettia

Kauppakassi tuntuu kevyeltä ja kuitti raskaalta. Tilastokeskuksen syyskuun 2026 kyselyssä kuluttajat arvioivat hintojen nousseen vuodessa 4,9 prosenttia. Se kertoo kokemuksesta — ei Suomen virallisesta inflaatioluvusta.

Mitä tuore kuluttajien luottamustutkimus kertoo?

Tilastokeskuksen 28.9. julkaiseman tutkimuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni elokuun −3,0:sta syyskuun −4,9:ään. Hintojen odotettiin nousevan seuraavan vuoden aikana 4,1 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia koki hintojen nousseen vuodessa paljon tai melko paljon.

Tutkimukseen vastasi 1.–17.9. yhteensä 1 157 Suomessa asuvaa henkilöä. Luvut kuvaavat heidän arvioitaan taloudesta ja hinnoista. Niitä ei pidä muuttaa otsikossa väitteeksi, että tilastollisesti mitattu inflaatio olisi 4,9 prosenttia. Tilastokeskuksen syyskuun julkaisu.

Inflaation hidastuminen ei laske vanhaa hintaa

Tässä kohtaa moni talousuutinen jättää lukijan yksin. Hintojen nousuvauhti ja hintataso ovat kaksi eri asiaa. Jos nousu hidastuu, tavarat voivat silti kallistua. Ne vain kallistuvat aiempaa hitaammin.

Kuvitellaan ostoskori, joka maksaa ensin 100 euroa. Kymmenen prosentin nousun jälkeen hinta on 110 euroa. Jos seuraavan vuoden nousu on kaksi prosenttia, kori maksaa 112,20 euroa. Inflaatio hidastui, mutta vanha satanen ei palannut kassakoneeseen. Tämä on havainnollistava laskelma, ei Suomen toteutunut hintakehitys.

Euroopan keskuspankin mukaan koettu inflaatio voi poiketa mitatusta myös siksi, että kotitaloudet ostavat erilaisia asioita. Usein toistuvat ostokset korostuvat helposti mielessä, eikä tilastollinen keskivertokori ole täsmälleen sinun korisi. EKP: mitä inflaatio tarkoittaa?.

Rotan huomio: oma kuitti on hyvä lähtöpiste

Kallista arkea ei korjata käskemällä ihmistä tuntemaan toisin. Mutta pelkkä ”kaikki kallistuu” on hankala lähtökohta päätöksille. Erottele mieluummin ruoka, asuminen, sähkö, liikkuminen ja jatkuvat tilaukset. Katso, missä euroja oikeasti kuluu enemmän kuin ennen.

Vertaa mahdollisuuksien mukaan samanlaisia kuukausia. Yksi iso vuosilasku tai poikkeuksellinen ostos voi sotkea vertailun. Kun luvut ovat näkyvissä, pystyt erottamaan hinnannousun siitä, että olet ostanut enemmän tai eri asioita.

Rotta ei väitä, että budjettitaulukko tekisi vuokrasta halvan. Sen hyöty on siinä, ettei koko rahatilanne jää epämääräiseksi möykyksi takaraivoon. Silloin näet myös sen, jos menoja ei enää voi järkevästi nipistää.

Kokeile käytännössä: Roundin rahalaskuri ja palkan budjetoinnin opas.

Julkaistu 2.10.2026. Kirjoittaja: Roundirotta. Kuvitus: Roundin teemakuva.